PMW

Tänään uppoudutaan toiseen isosti hengittävään new age räbäyttäjään.
Kyseessähän on tietenkin, one and only, A$AP Rocky.

Rakim Mayers on New Yorkilainen räppäri, joka löi läpi suuresti albumillaan Long.Live.A$AP. joka julkaistiin Tammikuussa 2013.
Ennen kuin olin edes kuullut Rockyn plattaa, olin kuullut sen haipin joka tuntui kiertävän Long.Live.A$APia. Goldie kappaleesta oli juuri julkaistu musiikkivideo. Yhtäkkiä katukuvassa alkoi näkyä COMME DES FUCKDOWN kamaa. Tämän jälkeen näin varmaan juuri Goldien musiikkivideon ja kuulin biisin. Pidin kyllä videosta, mutten juurikaan biisistä. Muutaman kuuntelukerran jälkeen huomasin kuitenkin koukuttuneeni kyseiseen ralliin.

Sitten sain käsiini kokonaisen platan A$AP Rockya. Platan kuunneltuani oli sellainen fiilis, että nyt oli oikeasti kuunnellut albumia, joka tulisi kestämään useaakin useammat kuuntelukerrat. Levyllä oli hyvä balanssi ns. iskevempien hittibiisujen ja hoppiballadien välillä. Tässä kohtaan varmaan pitäisi mainita Rockyn tavaramerkki elikkä ns. Memphisääni, jota räppäri käyttää runsaasti biiseissään värittävänä tehokeinona. Rocky kertookin omiksi suosikeikseen Three 6 Mafian sekä Bone-n-Thugs Harmonyn jotka edustavatkin perinteistä Memphisräbäskeneä. Lisäksi Rockyn tavallisessa räppäystyylissä on havaittavissa pieniä memphisvivahteita (toisaalta tätä esiintyy ERITTÄIN monilla yankeeräbääjillä.) Esimerkiksi suomiskenessä Eevil Stöö on kaapannut memphisäänen tavaramerkikseen.

Jenkkiskenessä Rocky on nostettu kuluneen vuoden aikana jenkkiräpin trendsetteriksi. Hänen tyyliään on ylistetty röyhkeän paljon ja hän kyllä itse tiedostaa sen. Pakkohan se silti on myöntää, jäbällä on helvetin tiukka tyyli. Pääosin kalliita brändejä suosivan A$AP Rockyn tyyli yhdistelee mielestäni elementtejä sekä perinteisistä hip hop tyyleistä että moderneista indiehenkisistä miesten pukeutumisesta.
Kaveri onkin tavallaan vienyt tyylin spotin Kanye Westiltä, joka vielä muutama vuosi sitten tunnustettiin jenkkiräpin fashiongodiksi.

Kuten Kendrick Lamarinkin tapauksessa, odotan kovasti jäbän uutta tuotantoa. Juuri uunituotereena julkaistu A$AP Fergin Trap Lord platan tuotannosta vastanneelta Rockylta tuskin harmillisesti kuullaan hetkeen uutta tuotantoa. Hän on kertonut keskittyvänsä nyt A$AP MOB räppiklikkinsä tuotantoon. Hän kertoi että hänen tavoitteenaan on tehdä A$AP MOBista yhtä iso kuin hänen soolotuotannostaan ja tämän vuoksi keskittyä nyt ystäviensä sooloihin. Uskon silti vahvasti että siinä sivussa hän työstää omaa tuotantoaan ja synnyttää jotain hyvää kuin LONG.LIVE.A$AP.

Päästäksesi A$AP Rockyn parhaimmistoon suosittelen 1Train, Purple Swag, PMW & Fuckin Problems biisejä. Sen sijaan varman bailumoottorin käynnistää Wild for the Night kipale.

Rigamortus

Uusia räppäreitä putkahtelee kuin sieniä sateella. Yhdysvalloissa tuottajat etsivät jatkuvasti uusia kuumia nimiä tuotettavaksi. Välillä tuntuukin siltä että jokaisesta friistailaavasta apinasta koitetaan leipoa uutta hittiräppäriä. Tietenkin artistien oma luomisenpalo ajaa heitä yrittämään uusia kikkoja erottuakseen standardiräppärien loputtamasta valtavirrasta.

Tämän seurauksena huomaan jatkuvasti toinen toistaan wackimpien puhelaulajien ponnahtavan pinnalle. Tämä saa miettimään tosissaan, että tuleeko enään oikeasti yllättäviä ja hyviä artisteja vastaan.

Onneksi viimeisen kahden vuoden aikana pinnalle on noussut myös oikeasti uusia räppäreitä freshien sekä retrojen ideoiden kera, jotka todistavat että räppi voi olla niin paljon enemmän kuin mitä kaupallinen bileräppi antaa ymmärtää. Ilokseni voin todeta että hyviä artisteja riittää!

Ajattelin että olisin hyvä kirjoittaa näistä tuoreista jenkkiräppäreistä ja oleellisesti heidän tyyleistään.

Ensimmäisenä vuorossa on herrasmies, joka oikeastaan on ensimmäisiä kuuntelemiani new age räppäreitä tältä vuosikymmeneltä, Kendrick Lamar.

Kendrick Lamar Duckworth on puhdasverinen Comptonin kotipoika. Kendrickin flow on aivan omaa luokkaansa, häneltä taipuu niin nopea puhtaalla rytmitajulla rakennettu flow kuin urbaani streetstyle huutoräppi - molemmat tietenkin täydellisessä balanssissa. Lisäksi hänen flow on ainakin omasta mielestäni erittäin runollinen - enkä tarkoita nyt perustyyleillä puskettua riimin tynkää, vaan kaikki hänen versensä ovat taidokkaasti rakennettuja multiriimillisiä kokonaisuuksia.

Paljon huomiota saanut Good kid, M.A.A.D City albumi on kyllä kokanaisuutena huikea. Taustat ovat kaikkea muuta kuin perinteistä soul & funk sämplättyä materiaalia ehkäpä Compton viisua lukuunottamatta. Platan äänimaailma on pehmeää ja koneistettua toimivaa dynamiikkaa. Yhdistettynä Kendrickin tehokkaasen flowhun, on lopputulos pehmeää ja tyylikästä tykitystä.

Soolouransa lisäksi on Kendrick vaikuttanut Black Hippy räpkollektiivissa, johon hänen lisäkseen kuuluvat Schoolboy Q, Jay Rock sekä AB Soul. Parhaiten omaksi edukseen Kendrick silti loistaa lähes aina silloin, kun hän on vierailemassa muiden artistien biiseillä. Näistä erityismaininnat on annettava the Gamen kappaleelle City, jossa hän räppää kertosäkeen sekä kolmannen versen. (Kendrickkiä parhaimmillaan!) Lisäksi tämän vuoden suurimman jenkkiräppikohun aiheuttanut Big Seanin kappale Control jossa Kendrick tiputteli kollegoidensa nimiä, kehottaen heitä räppäämään paremmin.

Monet hänen kollegoistansa osasivat nauraa koko 'biiffille' kun taas toiset, kuten Meek Mill,  suivaantuivat asiasta tosissaan ja väsäsit responsen heti Kendrickille. Hoppipään korvillehan tälläiset biiffit ovat suurta herkkua, sillä ne jotenkin aina tuntuvat ajattomilta sekä tuoreilta.

Lopuksi vielä äärettömän hienoa kuva Kendrickin Overall jumppapuvusta, jota koristaa ikonen Mustan laguunin hirviö (Creature from black lagoon). Mikäli et ole Lamarin musiikkiin tutustunut suosittelen ainakin kuuntelemaan Rigamortus, m.A.A.d City sekä Money trees kappaleet.

Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä seuraavaksi tältä nuorelta jenkkiräbäyttäjältä tullaan kuulemaan.